Jarrunesteen vaihto

[Ttuttu]

Ilmeisesti ei pysähtynyt autotallin seinään vaan jo ennen. Onnittelen!

Joskus on ihmetyttänyt, mistä tuo vesi suljetussa jarrujärjestelmässä pääsee hygroskooppiseen jarrunesteeseen. Kun olen kansalaisluottamuken lisäksi nauttinut LVI-insinöörioppia, niin tällainen on tullut mieleen: Vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä happi pääsee kumiletkujen (jos sellaisia on) läpi kiertoveteen ja aiheuttaa/ylläpitää systeemin korroosiota. Ei sen mitenkään tuulemalla letkun  läpi mene, vaan molekyyli kerrallaan hiipimällä. Näinköhän H2O menisi samalla tavalla ilmasta jarrunesteeseen? Kumiletku siellä teräspunosletkunkin alla on.

Vai onko jollakin oikeaa tietoa tästä asiasta?

Mää mistään mitään tiedä, mutta jos sulla on hermeettisessä tilassa aikaan saatua 100% etanolia eli just sitä, mitä tämänkin foorumin jäbät kittaa blandattuna harva se päivä, niin kun se tuodaan NTP:hen eli normaaliin ilmanalaan, niin se nappaa ilmasta vettä hyvinkin lyhyessä ajassa ja jos sitä pulloa vaan availlaan silloin tällöin, niin vahvuus on tuota pikaa 96%. (Olipas pitkä lause  grin ) Eli; siinä vaiheessa, kun sitä jarrunestettä kaadetaan järjestelmään, sen täytyy ottaa vettä ilmasta? Ja onkos se jarrujärjestelmä nyt aivan vedenpitävä? 

[Repa]

Muistetaanpas, että jarrujärjestelmä on suljettu painepuolella vain jarrutettaessa. Jarrusylinterissä on pieni reikä, josta jarrunestettä siirretään säiliöstä jarruletkuun tarvittaessa.

Eli:
Jarrupalojen kuluessa pyöräsylinterin männät siirtyvät ulospäin, nestepinta säiliössä laskee vastaavan tilavuuden verran, koska nestettä siirtyy tuohon suljettuun järjestelmään säiliöstä. Tästä johtuen säiliön pinta laskee ja tuo syntyvä tyhjä tila täyttyy ilmalla. Eli säiliö ei ole yleensä hermeettisesti suljettu vaan hengittää. Siis säiliön osalta järjestelmä on avoin, suljettu se on vasta jarrusylinterin männältä pyöräsylinterin männille, eikä tuossakaan kokonaan, koska jarrusylinteriltä on tue edellämainittu reikä tuohon suljettuun osuuteen. Se sulkeutuu jarrua painettaessa, kun jarrusylinterin mäntä liikahtaa ja sulkee sylinterin seinässä olevan reijän. Tätä kautta ainakin kosteutta pääsee järjestelmään.

Sitä, pääseeko kosteus letkun läpi molekyylitasolla, en pysty kommentoimaan. Mutta jarruletkuvalmistajilta varmaan saisi tietoa kysymällä.

t. Repa

[JTK]

Jussita kyseli oikeaa tietoa, vastaan silti. Säiliön kautta ilmasta se neste kait eniten kosteutta imee. Säiliön korkki ei ole tiivis, siksi kilpamopoissakin näkee säiliön ympärillä "froteesukanvarsia" että nesteet ei pääse valumaan lipan tms. yhteydessä valtoimenaan. Nestesäiliössä olevan "haitarikumin" yksi tarkoitus lienee pitää jarrunesteen "ilmapinta-ala" mahdollisimman pienenä.  Kumiletkujen läpikin sitä kosteutta siirtyy, ainakin teräspunosletkujen valmistajan mukaan. Mutta kun kotiloissakin on jarruputkistosta pitkät pätkät kovaa putkea ja silti niissäkin nesteet vettyvät, niin kallistun tuohon Repan näkemykseen.
Teräspunosletkuissakin lienee sisällä teflonrööri tms. joka pitää nesteet sisällä. Muutoin teräspunosletkujen paras ominaisuus on kumisia vähäisempi jousto, joten jarrutuntuma säilyy paremmin.
Jarrunesteen kosteutta / vettä sitova ominaisuus on ihan tarkoituksella "laitettu" jarrunesteeseen.

Suorituskyky friikeille vinkiksi että jarruletkuja saa myös titaanisena, painonsäästö on merkittävä! Näkyy varmasti  suorituskyvyssä .

Edit: Jarruletkuvalmistajaan viittaus siksi, että kaivoin aamulla japanialaiseen vaihtamani jarruletkuvalmistajan paprut esille ja niissä mainitaan kumiletkujen laskevan kosteutta lävitse.