Tässä ja nyt olivat ne ajofiilikset viimeistään, mitä täältä olimme tulleet hakemaan! Valoisaa olisi vielä pari - kolme varttia jäljellä, joten silläkin tässä oli nyt "tuli takapuolen alla", tai ainakin siltä se taas minusta tuntui, kun olin kytkenyt uudestaan penkinlämmittimen päälle! Valoisalla kannattaisi ajella hieman reilumpaa nopeutta, jotta matka joutuisi, siten kaikki pysähtymisetkin jätettiin toisille tielläliikkujille. Olkoonkin, että Nesteeltä oli ottanut mukaani porontaljan ja kankkuni väliin, venäjänkielisiä Saariselän sanomia ison nipun, jotka tosin jossain Vuotson lentokentän kohdilla olivat lennelleet lentolehtisten tapaan tykkykuusien oksille ja penkoille.... näin tapauksen ainoan silminnäkijän, eli Nixin kertoman mukaan...jatkuu
Eli nyt paineltii peräkkäin kohti Soankylää semmoista "reippaan jutaajan" vauhtia, että muutamat ohituksetkin siinä sai kotilokuskien päät kääntymään ja outoja ohjausliikkeitä tekemään :blink:. Eräskin punainen yritti kiihdyttää selvästi, huomattuaan vasta ovipeilistä mitä ohitte oli painelemassa, Nixi oli perässä ja tauolla ihmettelikin miten oli ohitus hieman venähtänyt pitkäksi, mutta mikäs siellä oli tyhjillä väylillä ajella vaikka rinnakkainkin! Alkoi taas jo hämärtymään, eli päivä oli jo sikäli pulkassa, että pimeäksihän se tienoo taas venähti, kun tulimme Sodankylän Nesteelle. Pikainen tankkaus, koska lähdin saman tien hotelli Karhuun, noutamaan sinne pari päivää aikaisemmin unohtamaani puhelimen laturia. Ei sillä, etteikö mulla niitä kotona olisi vaikka muille annettaviksi, mutta kun se hotelli oli tuossa aivan vieressä.
Respan tytty tunnisti minut heti, ja antoi huoneen avainkortin. Vaan olipa kerrossiivoja sen sieltä tv:n takaa jo ennättänyt evkuoida pois, joten takaisin vain alas ja respan tiskin aluslatureita selvittämään. No, sieltähän se kevytmallinen Nokian- ja wanha, löytyi ja ei muuta kuin takaisin valoristeykseen johon Nixi tuli kuin tilauksesta samaan aikaan. Nyt painettaisiin yhtkyytii-ajoa aina Rovajärven - risteykseen asti, ja kohta olikin jo aivvvvan pimiää!
Hyvin matka joutui. Nastat puri ja takapuolta ei nyt polttanut, kun olin ottanut töpselin kokonaan irti. Eihän sitä tämmösissä -8´c:n temperatureissa enää tarvisikaan. Lisävalot olivat enemmän kuin tarpeen, mutta sitten aina lyhkäsille vaihdettaessa, se satasen, (tai yli), nopeus, piti kotiloa kohdattaessa puotella alle 80km:h:iin tai jopa sen alle, eli kulusta tuli siten vähän nykivää. On vielä paaaljon pärrässä kehitettävää!
Thulijakkaraan katkaisin, Kiinanpoikien kirkaslyhyet, vedenpitävät, (mutta ennen kaikkea pakkasenkestävät) kelkkasaappaat, ja jotain muutakin pientä. Ainahan sitä tuotteet jalostuu, kun touhuaa.....
Mitään erityistä mainittavaa, ei tuossa Soankylä- Vikajärvi (Rovajärvi), risteys välillä tapahtunutkaan, pieniä ja sieviä kaasunavauksia, mutta pimiän takia, ei enää ohitteluja, puolin eikä toisin. Vain risteykseen parkkiin tullessamme, taas jostain lumesta tai kinoksesta vain kaivautui näkösälle jokin pyörämies, kaljapullo kädessään ja jutut varmaan jo arvaattekin:
-Ensin se hirviä noituminen, mistä hullut ovat tulleet, menossa ja yleensä olemassa, sitten -Hänen pyöränsä miten paljon niitä olikaan ollut, merkit vuosiluvut jne,..
Kun tuolle tutulle litanialle ei muuten tulisi mitään loppua, sanoin hemmolle: "Vaan mitä ne kaikki tallissa tekee?" Elä vaan kerro muille, että et ajele niillä, kun tulevat komissaarit Brysselistä ja hakevat net pois!" Vai etkö ole kuullu, että on tulossa direktiivi, jossa velvoitetaan ajelemaan niillä?"...sen verran oli kalja tehnyt jo tehtävänsä, että hemmo hiljeni ja alkoi tosissaan prosessoimaan tulevia aikoja - ja kaiketi jo katui sanojansa - oli meille läpellerryt tuollaista asiaa ja kun pyöriä oli hänellä paljon! Taisi nyt tulla kalliiksi tämä keskustelu.......
Totisen hemmo kaljapullo ei enää tyhjentynyt entiseen malliin, katse oli nyt pysähtynyt ja ilme sen mukainen. Mutta kypärää takaisin kiinnittäessäni, lohdutin häntä, että emme met ainakaan kertoisi komissaareille mitään hänen pyöristään, ja käynnistimme Gessut taas liikkeelle. Napapiirille saavuttiin ja kohta edessä näkyi sinivaloja. Oli tapahtunut liikenneonnettomuus aivan pukinpajan kohdalla, siinä missä se luola on. Ambulanssi edessä kaistallani, tumma kotilo ojassa oikealla luiskalla, ja niistä ohi päästyäni, n 150m:n päässä, tulee juoksujalkaa pariskunta vastaan, tarkoituksenaan ilmeisesti mennä katsomaan sitä toista osapuolta. Heidän kulkineensa oli kaistallani etupyörä vinksallaan ja vasen kulmakin lutussa.
ROI:n läpi mentiin vauhdilla, mitä kun keskipolannetta riitti ja ainoastaan parissa valoissa jouduttiin pyäshtymään. Nixi otti vetovastuun, koska sovimme että ajetaan nyt sinne Aavasaksalle menevän tien risteykseen, jossa sitten erkaannutaan. Itse aikoisin vielä ehtiä Tornioon, Laivurinkatu 7:ään, koska olihan keskiviikko ilta. Pian tulimmekin eropisteeseen, nopeat jutut vielä, sekä tilannepäivitykset. Kumpikin lähti nyt omille teilleen. Olihan se hyä, että Nixi oli matkassa, etenkin kun hänellä oli mukanaan se 19":n sisuskumi, jota tosin ei missään vaiheessa onneksi tarvittu, tosin olihan tässä tukikohtaan vielä sen 600km jäljellä.
Pimeässä näki hyvin tien molemmin puolin ammuttavan raketteja, punaisia tähtiä, vihreitä sähiäisiä, keltaista kimalletta, eli kello oli nyt ainakin se 18:00, jolloin tulen sai virallisesti avata. Yhtään kohtiammuttua ohjusta en kuitenkaan saanut, tai en ainakaan huomannut, että olisi edes yritetty.
Mutta aika riensi lähes siivillä, joten en sinne Tornioon tällä kertaa kerennyt. Sen huomasin Kemiin saavuttuani, eli n klo 19:30 kun tuli kaupungin "portille", päätin, että nyt ei lähdetä sen paremmin hotelleja etsimään saati valkkaamaan, vaan otan heti ensimmäisen, jonka saan näkyviin. Ja siellähän se punainen teksi näkyikin: "HO ELLI", ja tuosta kyltistä päättelin, että on sen hintaluokan hotelli, joka minulle käy hyvin. Ajelin suoraan pääkadulle ja huomasin, että hotellin opasteita oli jonnekkin takapihalle? Minne sitten? Mitään kiirettä minulla ei edelleenkään ollut, mutta niin usein on turhauttavaa, kierrellä ensin jonnekkin rakennuksen takapuolelle, jossa olisi p-paikoitus, ja sitten kävellä uudelleen jonnekkin toiselle puolen, missä olisi se pääovi, ja sitten viimein, kun löydät sen pääoven, hotellissa ei olisikaan tilaa!
Nyt ei tehdä niin, vaan lähes kuolleessa keskustassa, kun ei mitään liikettä juuri näkynyt, (olihan uuden vuoden aatto), ohjastin Gessuni suoraan kävelykadulle, josta edelleen suoraan hotellin pääoven eteen. Olkoonkin, että se aiheuttaisi pienimuotoisen "muurahaispesä-ilmiön", etenkin kun pääoven vieressä oli jokin bubin ovi, jonka ikkunaan ilmestyi puolenkymmentä mp-hemmojen naamaa, kiepsahdin nopeasti hotellin sisälle huonetta kysymään. Ja olihan siellä! Saunaankin vielä ennättäisi hyvin! Takaisin pyörälle, boxeri käymään ja kiepautus rakennuksen takapuolelle, jossa olikin näemmä kameravalvottu parkki. Tosin, voisin kuvitella, että vaikka jättäisin avaimet virtalukkoon, ja vielä vaikkapa kypäränkin tarakalle, niin löytäisin ne siitä aamulla sitten uudelleen!
Saunan kuumat lauteet kruunasivat päivän runsaat ja vauhdikkaat ajofiilikset. Kuumalla lauteella pitkällään, lumituiskut Koutokeinon ja Kaamasen luikasajokurssit lumilakanoineen rekkojen perässä, saamen miähen kelivaroitukset huoltamon pihalla, Kaamasen kievarin kelkkamiehen ilme, jne.... Kaikki nämä ja edellisten päivien pitkät pimeät ja miksei ne kylmätkin hetket, nämä mielessäni melkein nukahdin sinne kuumaan suhisevan kiukaan viereen. :thumbup:
Suurena puutteena, koin ainoastaan sen Altan ja Yykeän väliin jäännin, mutta on osattava myäs antaa tarvittaessa periksi. Samoin, avannossa ei ole käyty koko matkan aikana, vaikka olin kuvitellut, että esim Levin Sokos hotellista sellainen, ulkoallas, tai puro jostain löytyisi, vaan olin ollut väärässä.
Rakettien pauke kuului vaimeana kuminana saunan ikkunoiden takaa, olihan hotelli Palomestarin sauna ylimmässä kerroksessa.
No, Altassa ja Yykeässä pääsee aina käymään uudelleen, samoin kuin avannossakin - vaikkapa heti huomenna, kuten sitten pääsinkin, eli hyvä matka tästäkin tuli, vaikka meinasikin tulla takapuoli kipeäksi, ja olla pimiää, ( ja kuulemma kylymääkin=).
Villasukkaa kierretään kuivaksi, tämä kelkkakenkä kun piti veden hyvin sisäpuolella.....
THE END
