Ei taida tämäkään matkastoori nähdä loppua, mitä kun on net "eläkeläisten-kiireet", ei. Ei ymmärrä kun ennen sentään ennätti joitain juttuja kirjotella ihan oikeasti, vaan nyt k´pukkaa kiirusta niin ettei toista ennätä lopettaa....ja sit jos ei heti niitä kirjoita, niin mitäs sitä sitten ylihuomenna taas mistään muistaa et on käynykkään missään tai koskaan?
Emmää tiijä, mut laitampa nyt sit tämän viikkosen tähän tiivistettynä jos ei muuta, elikkäs su.-pe.
Hommahan lähti ensin RS:llä yrityksellä Vaasan kautta Umeåån, tosin kun jarruletkut män tukkoon jo ennen Vaasaa. Että RS:ää suojaavamman LT:n aattelin tilalle kuitenkin ottaa , mitä kun temperaturet laskee jo nollankin alle, ja onhan se lystimpi tuulelta suojassa jutailla kun avopyörällä.
Koko
Trolltunga tuli itselle selväksi vasta tuossa n 6-viikko sitten kun olin Nordkapin reissulla ja sain jostain semmosen norski-prosyyrin jossa oli semmonen "kauhia" kallio jonka päällä sitten joku tipunen jumppaili tai notkeili.:O Ja alla oli het hirvee puotus. Minä tuumasin jotta missäs se ompi tuollainen kun ei ole enne tullut vastaan vaikka olen enempi kuin 2 kertaa siellä käyny?? Ihme hommaa ja ei muuta kuin Googlettamaan niin sittehän tämäkin homma alkoi selviämään!
Turusta heittämällä Tukholmaan ja sillei. Ajomatkaa Tukholmasta Tyssedaliin tulisi n 900 km, vaan mitä kun on tyhjät väylät, scandiassa muutenkin jutaillaan se 140km/h tai enemmän, ja kun liikennevirrat on olemattomat, (pl taajamat), ei tuolla liikennevalvontaakaan voi olla, (noo, eikä ollut!). Että saman päivän aikana vaan sinne sitten.
Pläänin teko alkoi tiätenkin kohteen säätietojen tarkkailulla, joka edellisellä viikonloppuna, (yr.no), näytti loistavaa, tai ainakin aurinkoista säätä koko eteläiseen norweegiaan ma+ti+ke....
Vaelluspäiväksi suunnittelin tiistaita, koska maanantai olisi se siirtyminen "pelipaikoille".
Laivoille on mp:llä ajokielto syksyllä kaiketi nyt alkanut, koska muita ei siellä ollut, mutta minut ottivat kun sitä en tiennyt. Lienee jotain uusia EU-hommia taas..?
Tukholmassa tuli hieman tihkua vaan eihän se LT;ssä ole ongelma, mitä nyt näkyväisyys tietysti hiukan heikkenee. Thuliliivi, jakkara ja kahvat oli koko tuon menomatkan päällä. Olen päättänyt jo aikoinaan että enää en palele, sitä kun on tullut tehtyä ihan riittämiin....
Oslon läpi oli soma ajella kun liikenne veti, eikä sattunut työmatkaliikenne olemaan juuri tuolloin. Matkalla ei oikeastaan mitään mainittavaa ollut, keli vain alkoi olemaan aurinkoinen jo norweegian rajalta lähtien, ja sehän vain kävi meik'äläiselle.
Perille olin suunnitellut majoituksen Oddan alapuolelle, koska itse Oddassa hinnat olivat hieman korkealla kuin nouuvesi konsanaan. Etukäteis varausta ei tietenkään tähän aikaa vuodesta enää tarvita, vaan suoraan ovelle ja se on siinä. No niin se olikin. Röldalin vuonon perukan leirintäalueella oli hiljaista. Oli se kuitenkin avoinna kun ite omistajat asuvat siinä ja hieno, 3h:n mökki irtosi kahdeksi yöksi tinkimättä 400Nok:oon, elikkäs n 50.00 €:lla.
Kahdeksi yöksi sillä, koska aamulla oli tarkoitus sinne lähteä jo hyvissä ajoin koska "tunga" sijaitsee sen verran korkealla ja tiestä kaukana että sinne on varattava aikaa.....ja sitten olisi majoitus valmiina kun tuolta palaisin takaisin. Suihkut, wc:t ja kaikki siis mitä tarvitaan huoltoa ennen ja jälkeen.
Ajomatkaa tuolta majapaikasta olisi vielä n 60km, eli tunti, joten sekin oli vielä huomioitava....
Aamulla heräsin 03:30 (paikallista aikaa), joten ei muuta kuin kiehuvan termospulloveden keittämistä, aamutoimia, eväiden tekoa, repun pakkaamista, jne. Siihen tööväntyi yllättävvän paljon aikaa, mutta pääsin matkaan yön pimeyteen. Vain joku suopöllö huhuill vuonolla...
Kirkas tähtitaivas ja parit tähdenlennot. LT:n satula lämmitti mukavasti, aivan kuin lauteilla olisi jälleen istunut.
Saavun tunneliin jonka jo etukäteen muistinkin, sillä tie nousee tuossa samalla kun se tekee 360´-kiepin kallion sisällä. Sen jälkeen tuleekin muutamia "alpinroad"-mutkia jyrkästi nousevalla vuorenrinteellä.
Vaan edessäpä näkyin keltaisia varoitusvaloja -mitä kummaa? Tulen tunnelin suulle ja siellä keltaliivinen tyttö kertoo tunnelin olevan suljettu! Ei voi olla, tuumaan ja tyttö onneksi jatkaa että voin valita:
a) tunnin päästä liikenne on jälleen sallittu
b) voin kiertää vanhaa tietä ylhäältä ajaen..
No, tietenkin valitsen vanhan tien, tosin en muistanut kuinka mutkainen se olikaan ja tiellä piipertävien sopuleita väistellessä, lähden nousemaan jyrkästi tunnelin katolle. Sysipimeässä LT: valokeila ei ole mitenkään erityisen hyvä. Tiukoissa mutkissa nopeus vajoaa nopeasti, koska mutkissa valot näyttävät tieltä ulos. Aikaa tunnelin kiertoon menee n 20min, mutta pääsen jälleen päätielle.
Pimeässä Oddassa ei liikkunut auton autoa, vaikka klo olikin jo jotain 06:30? Jatkan vuonon vartta vielä 2:n muun tunnelin lävitse pohjoiseen kunnes tulee Tyssedal. Sieltä erkanee pienempi tie Geggedaliin josta tuon Trolltungan patikkapolku lähtee liikkeelle, erään kaapelijunaradan juurelta. Tuo junarata vaan ei ole enää käytössä koska sen kunto on vähän niin ja näin, mutta ensimmäinen tunti kestääkin nousta juuri tuonne kaapelijunan yläasemalla.
Ala-asemalle jätän LT:n parkkiin sekä sivulaukkuihin ajopukuni. Kypärä jalkatapille roikkumaan ja sitten hämärässä huomaan että olihan parkissa yksi norski GS:kin! Onkohan ohjastaja ollut yötä "tungalla"?
Juuri kun olen lähdössä ja laitan reppuani selkääni, tulee viereeni auto jonka sivuikkuna avautuu ja selvästi "ei-alkuperäsiasukas" kysyy, että tästäkö se polku lähtee sinne "tungalle". Kerron kaiken tälle nuorelle naiselle mitä paikasta tiedän ja sovimmekin että he,
Mimi & George, tulevat mukaani jolloin kiipeämme sinne kolmistaan. Kysyn vielä varmuudeksi että onko heill mukanaan:
-Juotavaa riittävästi
-Evästä, riittävästi
-Vaelluskengät
-Otsavalaisin
-ym:t mitä tuonne meno ja paluu vaatii. Arvioitu kesto tuolla 22km:n matkalla on fyysisestä kunnosta riippuen, 8-10h
Mimi kertoo sanoo kaiken olevan kunnossa, ja sitten kun pääsemme liikkeelle, huomaan otsavalon keilassa jalassaan heillä lenkkarit. Just-joo! Tuollaisilla pehmeäpohjaisilla kengillä tulomatka voi olla tuskaa, saati että kuinka tuollaisen pohja edes pitää kivikossa. Niin ja märkääkin siellä voi olla? Ylhäällä tonnissa on kylmää vaikka ei tuulisikaan, eikä siellä shortseilla pärjää!
Entä jos tuulee, ei nyt tuullut mutta norweegiassa voi tunnin aikana nähdä kaikki vuodenajat samalla kertaa......
Tässä on tultu jo puoleen väliin ensimmäisen etapin noususta, joka kestää sen tunnin. Toki ensimmäiselle etapille on toinenkin reitti, eli voit kiivetä tuon
kaapelijunan , tai sanotaan, käyttää sen ratapölkkyjä tikkaina, jotka välillä ovat jokseenkin korkealla! Pimeässä ei tuo vaihtoehto kuintenkaan ollut viisasta.
Vaikka sovimme menevämme yhdessä, Mimi ja George katosivat pimeyteen rivakasti, vaikka sovimme että menisimme porukassa...Noo, ei se minua haittaa. Menen omaa tahtiani ja heidän vauhtinsa oli jotain mitä nuoret innokkuuksissaan menevät. Pärävalojakaan en enää heistä nähnyt...
