Laitetaanpa pientä raporttia omasta reissusta
Liikkeelle lähdettiin 25.6 kahden pyörän voimin, veljellä bränikkä MT-09 ja itsellä siis Nuda. Tuulinen ja ajoittain koleahko sää ei innostanut lähtemään mitään pienempiä teitä vaan päristeltiin suoraan 8-tietä Turkuun, tai no Maskussa asuva kaveri tarjosi siinä välissä syömiset. Laivaan pääsyä odoteltiin kauan, ja kun viimeksi päästiin kyytiin niin ohjattiin paikkaan jossa ei ollut minkäänlaisia kiinnitysmahdollisuuksia. Toisaalta liinojakaan ei näkynyt missään ja kiilat piti itse metsästää jostain laivan perältä, joten jätin sen vain sivutuen varaan
Siljalle toiminnasta.
Ammulla Tukholmassa odotti aurinkoinen sää joten ei muuta kun E4:stä etelään, Söderköpingin kohdalla tankattiin ja siirryttiin pienemmille teille. Ringarum - Åtvidaberg oli hieman vaihtelevassa kunnossa, mutta muuten aivan huippu mutkapätkä, myös tie 134 oli maisemiltaan ajoittain erittäin hienoa. Kohdalle osui myös ukkosrintama, joten kierrettiin pätkä E4:n kautta jonka jälkeen takaisin pikkuteille, Lönsboda - Broby väliltä (tie 119) löytyi myös yksi mukava (joskin lyhyt)
pätkä. Vaikka oltiin satamassa hyvissä ajoin niin päästiin nopeasti laivalle eikä tarvinnut tupakkitaukoa pidempään odotella vaikka laivan lähtöön oli pari tuntia.
Travemündessä sää taas suosi ja hypättiin suoraan baanalle. Ajettiin A7:aa koko matkan saksan läpi, voittaa tylsyydessään jopa Ruotsin. Sopiva matkavauhti oli noilla nakupyörillä siinä 140 km/h tienoilla ja tankkaamaan kun piti n. 200 km kohdalla niin kyllä siinä se 10 tuntia meni päästä rapiat 870 km. Veli oli varannut huoneen "alppihotellista", hintataso SMOTO:n alennuksella ihan kohdillaan ja eipä tarvinnut tavailla saksaa.
Päästyämme Sveitsin puolelle päätimme taas nuukailla ja jätettiin vignette hankkimatta ja suosia pikkuteitä, mikä (taas) osottautui virheeksi. Ensimmäiset 140 km pikkuteitä kesti yli 3 tuntia, joten kun päästiin Klausen solan yli Andermatin tienoille niin reippaasti yli puoli päivää oli jo mennyt. Tarkoitus oli ajaa Susten - Grimsel - Furka mutta kun taivaalle rupesi ilmestymään tummia pilviä niin tehtiin vain pyrähdys Furkalle ja jatkettiin sitten päivän päätekohteeseen Sedruniin. Hotellivarauksen olivat jotenkin onnistuneet sössimään ja huoneen sijaan odotti 3 makuhuoneen mökki omalla keittiöllä, olohuoneella yms., hintaa kuitenkin vain 110 euroa joten ihan ok, ja kelpashan siinä jalkapalloa seurata nahkasohvalla 60 tuumaiselta telkulta
Sitten osuikin se "paska päivä", eli sadetta kaatamalla heti aamusta. Kiirettä ei varsinaisesti ollut mihinkään, mutta Sveitsin hintataso ei houkutellut jäämään (edellisillan ruokailuun oli palanut 45 euroa/henk.), joten lähdettiin kohti Italiaa. Päivän ensimmäinen sola (Lukmanier) meni vielä ihan ok, mutta San Bernadinon ja Splügenin jälkeen rupesi jo lievästi sanottuna vituttaan, pinlockikaan ei enää auttanut kun vesi kondensoitui visiirin sisäpinnalle. Hieman mietittiin josko oltais ajettu Livignoon, mutta se kun olisi tarkoittanut pari solaa lisää, niin tyydyttiin hakemaan hotellia Comon pohjoispäästä.
Saderintama oli väistynyt joten päästiin heti aamusta ajelemaan aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Päivän agendaksi sovittiin käväistä Gardalla, on ollut listalla jo parilla edellisellä reisulla joten nyt kun oltiin jo näin lähellä eikä muutakaan suunnitelmia päivälle niin sopisi hyvin. Muutama sola ja paljon mutkia mahtui 300 km matkalle joten oli jo lähemmäs klo 18 kun oltiin Gardalla. Oltiin oletettu että Riva de Garda olisi ruuhkainen ja kestäisi ikuisuuden ajaa läpi, mutta yllätyimme suuresti kun kaupungin läpi pyyhälsi noin 5 minuutissa. Hotellia lähdettiin kyselemään Besagnon kylästä Monte Baldolle johtavan tien vierestä ja sieltä löytyikin joku biker freundlich mesta sopivaan hintaan (60 eur./henk sis. ruuat ja juomiset)
Päivän ohjelmaan kuului siirtyminen Ravasclettoon josta oli varattu huone etukäteen seuraavaksi 3 yöksi. Dolomiittien ympäristössä kun oli pyöritty pari edellistä reissua niin reitti koitettiin katsoa hieman siten että reitin varrelle osuisi hieman meille uusia teitä. Pari vähemmän onnistunut "lehmänpaskapolku" sattui matkalle mutta löytyi myös pari ihan huippupätkää (mm. passo Mauria/SS52), päivän ehdoton yllättäjä oli kuitenkin tie SP73 Foza - Valstagna välillä, loppupätkälle osui 8km osio johon oli onnistuttu tunkemaan n. 20 hiusneulamutkaa ja kymmenittäin muita mutkia vielä siihen väliin. Erittäin viihdyttävä, mutta tähän sopisi ehkä "ei alottelijoille" varoitus.
Reittihahmotelma:
http://goo.gl/maps/rTlyq
