Halli nopeusmittaus

[Carbon]

          Moro

 Ilmoittauduin jo Hallin tapahtumaan! Tulkaahan mukaan kerrankin kokeilemaan ettei tartte arvailla....
http://www.nopeusmittaus.com/

[jiihoo]

Ilmoittautumismaksu maksettu. Hallissa nähdään.

[app]

Mukana ollaan. PAKKO saada 300 rikki,ja ainakin 1 Busa-päänahka.

[jiihoo]

Ollaan Carbonin kanssa molemmat ekassa ryhmässä, eli ajot klo 12 - 13.

[app]

Sama ryhmä.
Siinä ei passaa varmaankaan missailla vaihtamisien kanssa, kun on niin lyhyt pätkä kuitenkin. Sekunninkin verran kun vedättää liian pitkälle pykäliä, on hukattu satoja metrejä suoran päässä kelata viimeiset kierrokset moottorista.

[Carbon]

Hieno homma kun on "veljiä" samassa porukassa. Mulla viime vuonna kävi eka kiekalla (3 yritystä) niin että suurin 6. vaihde jäi käyttämättä !?
Se kävi tosi monelle. Siinä kun sydän hakkaa suurinpiirtein samaa tahtia kuin nopeuskin, jää vain tuollaiset lapsukset huomioimatta.
Kypäräremmi, takki, saappaat auki ym, myös yleisiä. Oon sitä kovasti harjoitellut männä kesinä tuolla porin suunnalla, joka kesä ilman korttia
Siellä kentällä olo ja ajo tietty on parempaa kun se kuuluisa huono seksi...jos sitä hyvää nyt enää tässä vaiheessa

[mchuurre]

Sama ryhmä.
Siinä ei passaa varmaankaan missailla vaihtamisien kanssa, kun on niin lyhyt pätkä kuitenkin. Sekunninkin verran kun vedättää liian pitkälle pykäliä, on hukattu satoja metrejä suoran päässä kelata viimeiset kierrokset moottorista.

Mut onhan siellä lopussa pysäytys verkko, että ei se jarrutus mee pitkäksi 

[jiihoo]

Carbon on oikeessa, helposti unohtuu mailin mittaisella matkalla ihan perusasiatkin, kun pulssi ja jännitys kasvavat.

Insinöörilogiikalla ajateltuna tosiaan ei pitäisi loppunopeuden kannalta olla suurta haittaa, vaikka eka varttimaili menisi mahdollisimman nopeesti. Mutta viime syksyn Lappeenrannan kenttäajojen tulosten perusteella mailin loppunopeudella ja ekan varttimailin ajalla ei näyttänyt olevan suurta korrelaatiota (samalla pyörällä).

Ajettiin eukon kanssa vuorotellen samalla pyörällä, mulla oli varttimailiajat järjestetään 0,3 - 0,9 sek parempia, mutta hävisin silti perheen sisäisen kilpailun.Tulokset nähtävillä www.liy.fi/tulokset , reknrolla WS-685.
Kummankin viimeisissä vedoissa varttimailin aika on sekuntia normaalia parempi, järjestäjät lähettivät meidät parinkymmenen metrin takamatkalta liikkeelle, kun tavoittelimme vaan loppunopeutta eikä vartin ajalla ollut merkitystä.

Kellonaikojen perusteella selviää mikä tulos on mun ja mikä eukon ajama, sillä eukko aloitti ja sen jälkeen ajettiin vuorotellen.

[app]

Hyvä että saa koittaa kolme kertaa. Se menee varmaankin ensin sähellyksen kautta.
Lienee niin, että ykkösestä äkkiä eroon, kakkosella koittaa vaan vetää samaan tyyliin kun radalla, eli korvakuulolla ja tuntumalla, niin että keula ei nouse pientä pompotusta enemmän. Kolmosella voi jo katsella vaihtovaloa, ja nelosella ja vitosella sama.
Kun mietin nyt tuota jiihoon huomiota, niin eipä niillä pikkuvaihteilla mennä kuitenkaan kovin pitkää aikaa, ja muitaakseni Bike-lehden testissä 900 m:n kohdalla oli 287 todellinen nopeus. Kun katsoo noita youtube-videoita, niin kovin hitaasti nousee varvimittarin neula kutosella 13000:n jälkeen. Saattaapi olla että pari kilsaa kun olis vielä enemmän matkaa, sais vasta rajottimeen asti, jos sittenkään.

Sanokaas äijät (ja mahdolliset äm.. ei kun emännät), mihin kohtaan se vaihtovalo kannattais säätää. Olen ajatellut syttymiskohdaksi 13500.

[spk_1978]

Carbon on oikeessa, helposti unohtuu mailin mittaisella matkalla ihan perusasiatkin, kun pulssi ja jännitys kasvavat.

Insinöörilogiikalla ajateltuna tosiaan ei pitäisi loppunopeuden kannalta olla suurta haittaa, vaikka eka varttimaili menisi mahdollisimman nopeesti. Mutta viime syksyn Lappeenrannan kenttäajojen tulosten perusteella mailin loppunopeudella ja ekan varttimailin ajalla ei näyttänyt olevan suurta korrelaatiota (samalla pyörällä).

Ajettiin eukon kanssa vuorotellen samalla pyörällä, mulla oli varttimailiajat järjestetään 0,3 - 0,9 sek parempia, mutta hävisin silti perheen sisäisen kilpailun.Tulokset nähtävillä www.liy.fi/tulokset , reknrolla WS-685.

Suuremmissa nopeuksissa aerodynamiikka alkaa näytellä isompaa roolia.
Oisko emäntä ollut pikkuisen matalmpana lättynä katteiden takana?

[jiihoo]

Tervetuloa samaan ryhmään app.

Olet oikeessa ton alkumatkan kiiihtyvyyden osalta. Mulla on käsitys, että tehokkaimmilla vakiopyörillä 1000 metrin loppunopeus on suuruusluokkaa 290. Saatan olla väärässäkin, viisaammat ja kokeneemmat saa oikoa.

Eli käytännössä jälkimmäinen puolisko matkasta venytellään viimeisellä vaihteella, ja loppunopeuden kannalta avainasemassa on ajoasento.

Meillä tosin tilanne muuttuu tällä kaudella, kun toisesta pyörästä on yritetty raapia vähän enemmän tehoa ulos ja samalla pidennetty välityksiä. Nelonen riittää nyt teoriassa 330 todelliseen nopeuteen, käytännössä jollain 5% vetoluistolla todellinen jää 310 pintaan. Toi lukema pitäis olla mielellään vähän ennen 1000m kohtaa, jotta ehtii vitosen ja kutosen vielä vetää loppuun.


spk, saattaa pitää paikkaansa. Monet on lohdutelleet mua tolla samalla selityksellä, kun jäin kakkoseksi. Omassa pienessä päässäni olen päätynyt siihen, että kuljettajan koko saattaa vähän vaikuttaa, mutta paino ei niinkään (meillä painoeroa 30kg). Tällainen 80 -kiloinenkin mahtuu vielä kohtuullisesti katteiden taakse, joten 10kg laihdutus ei välttämättä parantaisi mun lopputulosta.

Ja aerodynamiikkaa ei kannata väheksyä. Madallus, katteiden teippaus ja kaiken ylimääräisen roinan karsiminen pyörästä parantaa loppunopeutta selvästi, ainakin omien kokemusten perusteella.

[app]

Trkoittaako tämä 5% vetoluisto, että tuon verran takapyörä pyörii nopeammin, kun vauhti edellyttäisi?
Joskus juttelin kaverin kanssa, joka kertoi harrastavansa kiihdytysautoilua, ja tämä sanoi, että jonkun sortin dragsterissa auto säädetään niin, että takapyörät pyörisivät 25% nopeammin, kuin auton nopeus nopeus. Siinä kohtaa hänen mukaansa paras pito.

[jiihoo]

Tarkoittaako tämä 5% vetoluisto, että tuon verran takapyörä pyörii nopeammin, kun vauhti edellyttäisi?

Juuri näin.

Tästäkään luistoasiasta en juuri mitään tiedä, mutta luulisin optimaalisen luiston olevan eri luokkaa vajaatehoisen prätkän pyöreässä renkaassa ja 2000-hevosvoimaisen dragsterin leveässä ja lättänässä liimarenkaassa. Uskon, että prätkän luisto olisi vaikeasti hallittavissa 25% suuruusluokassa.

Nopeammilta kuskeilta olen kuullut, että kokemusperäisesti luisto on ollut suuruusluokkaa 2-6% riippuen asfaltin laadusta, lämpötilasta, nopeudesta, myötä- tai vastatuulesta jne. Tämä tieto on oleellinen, kun valitaan sopivia välityksiä tiettyä loppunopeutta tavoitellessa.

Ja toinen ongelma suuressa luistossa olisi välitysten loppuminen kesken. Mulla on ketjuvetoisessa kikottimessa vakiovälitykset 18/43, ja nyt ajetaan 19/36 väleillä. Isompi eturatas ei mahdu eikä sellaista saa, ja taaksekin on jo teetetty 36-piikkinen. Näilläkin alkaa ykkönen olla niin pitkä, että lähtö on aikas rauhallinen. Seuraavaksi pitäisi vaihtaa vaihteistoon pidemmät vitosen ja kutosen välitykset.

[spk_1978]

25% kuulostaa aika hurjalta.
Pari vuotta sitten formuloissa kun oli elektroniikkaa niin MacLaren ilmoitti 7% sutimisen olevan optimaali kun valot vaihtuu. Tietysti asia saattaa olla täysin eri kun mennään kolmeasataa.
Äkkiä funais ettei halua sutia lainkaan.

[app]

Mulla ei ole mitään käsitystä mitä lukemia, ja minkälaisilla vehkeillä noissa oikeasti on. Se oli Tekussa koulukaveri, joka kertoi mulle ajelevansa jonkun sortin letukalla näitä kiihdytysajoja. Jäi vaan mieleen tuo 25%, mikä tuntuu kyllä aikamoiselta suttaamiselta.