On synkkä ja myrskyinen ilta.
Keväällä oli intoa ja ajatuksia mutta jäi meinaamiseksi. Täti Carbonin ja kaverinsa specialista Sepon keväisen kurssin jälkeen tuntui että kurssin oppeja pitää treenata, vaikka omin päin (Ominpäin treenit on vaikeita, joku pitäis olla vieressä sanomassa mikä meni pieleen.) Aikas vähiin on treenit jääneet, joten myöskään kehitystä ei päässyt tapahtumaan.
Radalla piti käydä, muuallakin kuin Motoparkissa. Käymättä jäi, niin monena viikonloppuna satoi. Plussan puolelle jäi ne 4-5 päivää kun Motoparkissa kävin vaappumassa.
Pokserin molemmat sylinterisuojat tavanneet maahan, vauhdin puolesta ei pitäis osua. => Ajoasento edelleen style a ´la kirvesniemi. Positiivisena puolena se että parantamisvaraa on, runsaasti.
Yhtään oikeeta tourinkireissua en ajanut. Kesällä ajot jäi muutenkin kovin vähiin. Positiivisena se, että kesän hiilijalanjälki jää pieneksi.
No, onhan ajokautta vielä vajaa pari kuukautta jäljellä, toivottavasti olis kuiva syksy.
Tästäkään mitään syväanalyysiä saanut aikaiseksi, jätän ne rektaaliexperteille
. Kohta sataa taas.
