No niin. Nyt on kotiin päästy. Meinas välillä iskeä vilu, kun alkuun oli hiki pinnassa. Sanoin porukoille, että menkää vaan, kyllä tästä selvitään mopolla. Jeps, puoli tuntia meni selvittäessä siitä meidän mäestä. Siinä pitäisi ajaa vasenta reunaa, niin pääsisi helpommalla. Alkoi kuitenkin sutimaan ja heitti oikealle. Kauhea vääntö, ettei mennyt nurin. Onneksi pääsin pyörän sivulle, kun oikealta puolelta ei jalka maahan yltänyt. Siitä sitten sivulla juosten avitin pyörää ylöspäin, kunnes sutas ja perä kanervikossa. Tuosta ei muuta kuin suti, vaikka kuinka varovasti yritti edetä. Eiku lapiohommiin, hiekkaa muutama lapiollinen, jotta sai pitoa. Nousihan Se sieltä lopulta ilman haavereita, mutta hiki kyllä tuli. Kun tuota vartta ei ole siunaantunut kuin vajaat 170, niin joskus miettii, että oispa pikkuisen enemmän. Toisaalta sitten taas ei. Pääasia oli Se, että vaikka on moinen möhkäle ja välillä mietin, että soitan Handen hinaamaan traktorilla, niin selvisin omin voimin tilanteesta. RT:llä olisi tilanne voinut olla vieläkin hankalampi. Täytyy kuva lisätä myöhemmin, kun nyt kännykkä suostu.
. .