BMW Sportbikes Finland
Sporttipyörät => HP2 & R1200S & R1100S/RS & R1150RS/R => Viat & Huollot => Aiheen aloitti: JTK - 16.02.10 - klo:17:08
-
Onko tietoa, onnistuuko jarrunesteiden vaihtaminen abs-mopoissa yhtä kivuttomasti kuin tavallisissa? Eli päteekö perinteinen "pumppaa kahvasta ja lisää uutta säiliöön"-tapa? Vai aiheuttaako toi abs-purkki tuolla "välillä" jonkun umpiperän tms "hullun kierron", johon jäis vanhoja nesteitä?
Kyse on R12S:stä jossa ei ole mitään linkitettyjä jarruja vaan tavalliset: käsi jarruttaa etusta ja jalka jarruttaa takasta.
-
Itse olen vaihtanut nesteet vanhempaan LT:hen ABS jarruilla. Meni ihan perinteisellä pumppausmetodilla.
Uudemman LT:n kanssa jossa oli tehostin, tulikin jo sitten vähän isompia vaikeuksia, mutta nekin sain hoidettua kuntoon itse. Neuvon kuitenkin tehostinjarrumopojen omistajille: ei kannata kokeilla, jos ei tiedä mitä tekee. Menee takuuvarmasti vikaan! Ja sitten maksaa, jos ei osaa itse hoitaa asiaa kuntoon. Monessa korjaamossa tarjoavat 2*6 työtuntia eli 12 tuntia töitä jarrujen ilmaukselle vikaan tehdyn homman jälkeen! Minulla meni kaksi tuntia...
Erikoistyökaluja saattaa tarvita esim noiden ilmausruuvien aukaisuun ja sulkemiseen ABS-yksikössä samoin kuin ABS-yksikön täyttöön.
Minä olen tehnyt pari juttua tuohon jarruhommaan mutta en ole halunnut julkistaa, kun en ole saanut nesteen vaihto-ojeistusta tehtyä valmiiksi.
No, pannaan nyt kuvia vaikka mopo ei olekaan R-sarjalainen
(http://www.kolumbus.fi/jukka.reipas/ilmaussetti2.jpg)
(http://www.kolumbus.fi/jukka.reipas/ilmaussetti.jpg)
Eli kun panee nesteen valumaan pussista ABS-yksikköön sopivalla adapterilla, niin ei tarvi kurkkia koska se loppuu. Sen kun vain pumppaa eikä murehdi.
Noita avaimia olen tehnyt muutaman hyllyyn valmiiksi jos joku sattuu tarvitsemaan. Ovat kotitekoisen näköisiä, mutta toimivia kuitenkin. Eli 7 mm avain ja 1/4"" vääntiökanta. Noilla avaimilla saa ABS -yksiköstä ilmaus ruuvin auki ja kiinnin niin, että siinä on nesteletku/ilmausletku kiinni.
Ruiskulla kannattaa imaista säiliöt tyhjäksi, sitten vaan uutta nestettä säiliöön. Ei tarvitse pumpata kaikkea vanhaa nestettä putkiston läpi.
(http://www.kolumbus.fi/jukka.reipas/jarruruisku.jpg)
t. Repa
-
Kai se onnistuu, kun tietää mitä tekee.
Toisaalta: Kun en itse paikkaa omia hampaitanikaan, niin onko ihan pakko tehdä kaikkea muutakaan itse. Teetin 800seeni ("tavalliset" ABSit) Heinolla 10000 km huollon yhteydessä jarrunesteen vaihdon. Työveloitus huollosta ja jarrunesteen vaihdosta oli 1,5 h eli 117 egeä ja neste maksoi 7,50 egeä. Sillä rahalla ei jaksa kovin paljon miettiä, millaisesta pussista nestettä kannattaisi itse systeemiin liruttaa.
-
Perinteisiin mopojarruihin jarrunesteen vaihtaminen ei vaadi vuosien harjoittelua. Mutta abs-yksikön sielun elämä on kieltämättä tuntematon venttiiliensä etc. osalta ... silä kyselin.
"Oikeassa" huollossa minäkin olen käyttänyt ainakin takuuajan. Valitettavasti kaikki kokemukset "merkkihuolloista" ei ole olleet pelkästään myönteisiä, etenkään italialaisten eikä aina pemarinkaan osalta. 20000 huollossa oli kardaanin haitarikumi melkein paikallaan ja paralever tangon jälkimmäinen pultti jäänyt kiristämättä angry . Tuommoiset panee epäilemään kiirettä / kesäpoikaa, kun matkaakin lähimpään huoltoon on 80 km/ sivu, niin huollossa käyntiin palaa osa omasta työpäivästä.
Ja ajokautta odotellessa viihdyn tallissakin hali_peukku, niin kauan kun saan pidettyä hommat huoltoina eikä korjauksina.
-
Nuo jarrunesteiden vaihdot ovat aika helppoja juttuja. Ei semmoisessa pitäisi puolta tuntia enempää mennä aikaa. Merkkihuollossa aikaa ottaa tietokoneohjelma, joka lukee tiedot, käyttää ABS-yksikköä ja resetoi lopuksi muistin.
Mutta jokainen tehköön omalla tavallaan. Itse olen tähän mennessä kaikkiin ajopeleihini huollot tehnyt itse pois lukien vaimon auto, jonka olen käyttänyt huollossa uudesta aina 100.000 km huoltoon asti. Yhdessä huollossa (60 tkm) yrittivät vaihtaa jarrulevyt ja jarrupalat. En suostunut vaihtoon vaikka olivat "kuluneet". Sanoin tekeväni itse. Noudin auton huollosta ja ekassa rvaloristeyksessä meinasi mennä pitkäksi, kun jarrupoljin painui lattiaan. Olivat jättäneet huollossa ilmausnipan takapyörästä auki! Käytin huollossa, sain kuntoon ja ajoin auton kotiin. Tarkistin jarrulevyt ja jarrupalat: levyt olivat kuluneet 0.1 mm ja jarrupalojen paksuus 7 mm!!! Eli käytännössä uutta vastaavat. Tämä on yksi syy, miksi teen huollot itse.
t. repa
-
Pitäisi kai joskus saada vastaava horror-kokemus auton tai prätkän huollosta (no ei oikeasti!), niin alkaisi taas kiinnostaa omatoiminen huolto uudestaan. Minä olen opiskeluaikanani ja nuorena miehenä purkanut ja koonnut niin monta kertaa niin montaa paskaa autoa, että hinku siihen hommaan ei ole oikein leimahtanut uudelleen.
Viime aikojen huoltokokemuksetkin ovat olleet ihan hyviä: Ei ole jarru (tai kaasu vaikken Toyotalla ajakaan) jäänyt pohjaan tai mitään muutakaan häikkää. Kun autot ovat viimeiset 10 vuotta olleet bemareita, niin pakko todeta sekin, että niin huollot kuin osat ovat erittäin kohtuuhintaisia. Yksi poikkeus: Viitosen vaatimat 6,5 litraa Shell Helixiä maksoivat Laakkosella tuollaiset 130 euroa, joten siinä kyllä on tarjoilupalkkiot vähän kuin ravintolan konjakissa!
-
Mikäs se muuten on jarrunesteen vaihtoväli? Käsittääkseni aika pitkä? Miksi se jarruneste muuttuu ajan ja kilometrien myötä? Eikö riitä, että sitä ON tarpeeksi? withstupid
-
Minun käsittääkseni se on kaksi vuotta, ABS-yksikön sisäkalujen takia.
Kaksi vuotta se näkyy olevan autossakin. Juuri kävin vaihdattamassa ja huoltonäyttö paukautti seuraavaksi vaihtoajankohdaksi 02/2012.
-
Vaihtovälistä ohje on bemarilla pari vuotta ja taitaa olla sama muissakin merkeissä. Jarrunesteen ominaisuudet muuttuu, vesipitoisuus lisääntyy (jarruneste sitoo kosteutta itseensä) jolloin kiehumispiste laskee => kaameessa jarrutuksessa vetinen neste jopa kiehuu => jarruteho vähenee tai jopa katoaa. Sitä joutuuko jarrut normaaliajossa koskaan niin tiukoille että kiehumista tapahtuisi, sitä epäilen. Etenkään näillä kotimaan nopeuksilla. Pahempana pidän jarrunesteen vesipitoisuuden kasvamisen aiheuttamia mahdollisia syöpymiä jarruosissa. Kahviloissa kuulee tarinoita offtopic nimenomaan vanhojen abs&tehostettujen jarrujen osalta vrt. LT:n&co perän kestävyys.
Jarrunesteen kunnon voi mittauttaa, mutta silmämääräisestikin voi vähän arvioida. Uusi neste on kirkasta ja vanhentuessaan neste tummuu. Nesteen vanhenemiseen vaikuttaa aika, ei niinkään kilometrit. Neste myydään sinetöidyissä pulloissa. Avattu pullo on syytä käyttää kerralla.
Mopon ohjekirjassa (säiliön korkissakin?) kerrotaan jarrunesteen laatu esim. DOT3 tai DOT4. Myynnissä on myös DOT5 ja DOT5.1 litkuja. DOT5 on silikonipohjainen ja sen käyttö on aiheuttanut joissakin mopoissa ongelmia jarrujen kumiosien kanssa. DOT5.1 on varmempi vaihtoehto jos hakee korkeampaa kiehumispistettä ja se pelannee myös vaihdossa DOT4:een. Jarrunesteitä ei saa sekoittaa keskenään. vrt. jäähdytysnesteet.
Niinkuin Repa kirjoittaa, niin etenkin ilman absia oleviin pyöriin jarrunesteen vaihto on helppoa.
Huollot kuuluu osana harrastukseen, korjaamossa/tutulla/itse tehtynä, kunhan vehkeet pysyy kunnossa. Täydellinen luottamus omiin kykyihin yhdistettynä raakaan voimaan ja täydelliseen tietämättömyyteen mahdollistaa yllättävät lopputulokset.
Saatan parin viikon sisällä viikolla raportoida lopputuloksesta, onnistuu eli teinkö itse mutta vein lopuksi korjaamolle "viimeisteltäväksi" innocent.
Jäniskevennys loppuun:
Asiakkaan puhelimitse esittämään kysymykseen osan vaihtamisesta: "Osaanko tehdä sen itse?" Tuttuni autohuollon töiden vastaaotosssa vastasi: "Paha sanoa, kun ei tunneta, mutta tunnen kaverin joka ei osaa keittää vettä". Puhelinkeskustelun lopuksi tullut "asiakaspalaute" ei kuulemma ollut pelkkää kehumista.
-
Niin kuin tuossa edellä mainittiin, jarruneste sitoo itseensä vettä. Ja menettää ominasuuksia tämän vuoksi.
Siitä, aiheuttaako tuo sitoutunut kosteus korroosiota, en pysty sanomaan mitään. Saattaa olla, että haittaa ei ole. Mutta tärkein havaittava ominaisuusmuutos on tuo nesteen kiehumispisteen aleneminen. Tarkoittaa sitä, että voimakkaassa jarrutuksessa nesteen lämpötila ylittää kiehumispistee ja jattusatulojen sisällä syntyy kuplia jotaka painuvat puristuksesta kasaan. Eli kahva painuu pohjaan, koska kaasumaiset kuplat puristuvat kasaan. Suomeksi: jarrut häviävät.
Kuinka paljon vettä imeytyy nesteeseen? Ja koska se pitää vaihtaa. No, tuo kaksi vuottakin lienee käytännössä varman päälle, koska se on usein tehdassuositus. Mutta itse en tästä lähtisi tinkimään.
Yleensä kytkinneste on samaa litkua kuin jarruneste (ei koske kylläkään K1200S/R/GT ja K1300S/R/GT malleja, ainakaan). Samasta syystä onaiheellista vaihtaa kytkinnesteet samalla kuin vaihtaa jarrunesteet. Samasta pullostahan ne otetaan.
Huomioitavaa on, niin kuin edellä mainittiin, jarruneste pullot ovat hermeettisesti suljettuja. Kerran avattu pullo ei ole enään hermeettisesti suljettu, eli siinä oleva neste imee ilmasta kosteutta itseensä. Tämän vuoksi ei tule koskaan käyttää aiemmin avatusta pullosta jarrunestettä vaamn aina uudesta.
Omia kokemuksia on tullut matkalla erään Goldwingin kohdalla. Siitä katosi kytkin kokonaan. Kahva vain painui pohjaan. Homma tuli kuntoon vaihtamalla kytkinnesteet! Eli kyseessä oli vain vanhat nesteet, jotka puristuivat kokoon, vaikka lämpötila ei ollut lähelläkään kiehumista. En toivoisi tätä jarrujen, enkä etenkään ABSsien kohdalla.
t. Repa
-
Yleensä kytkinneste on samaa litkua kuin jarruneste (ei koske kylläkään K1200S/R/GT ja K1300S/R/GT malleja, ainakaan).
Eri kamaa kytkinneste on tossa R12S:ssäkin. Jonkin sortin mineraaliöljyä, huoltoromppu tarjoaa kauppanimeksi Vitamol V10. Ja säiliön korkkikin muistuttaa mineraaliöljystä ja manuaalista.
-
En löytänyt faktatietoa tähän hätään. Valitettavasti.
Itse vaihdoin K1200LT vm. 2000, ABS jarruin olevaan mopoon ihan perinteisesti jarrunesteet, mutta avasin kyllä nipat ABS yksiköstäkin.
Vaihdoin jossakin vaiheessa myös koko jarrukahvan uuteen eli putket olivat auki ja taas homma onnistui ilman murheita.
Tuollaisen ohjeen löysin koskien K1200RS 97...2000 eli ABS jarruin olevalle mopolle.
t. Repa
-
Kiitos Repalle thumbup9
-
Tänään vaihdoin jarrunesteet. Homma onnistuu R12S:ssä (integroimattomat&tehostamattomat abs:t) ihan perinteisellä tavalla, eli ei ollut kummempi homma kuin jaappanialaisissa. Lopputuloksena on ehkä jopa hiukan napakampi kahvatuntuma, kuin ennen vaihtoa. Akun kytkin kiinni ja kokeilin käyntiin, vikakoodeja ei näkynyt ja ja abs-valot sammuivat normaalisti muutaman metrin ajon jälkeen. Pitemmälle ei olis tohtinukkaan reiskat jalassa, ilmakin tuntui melko raikkaalle.
Vanha neste oli selvästi tummempaa kuin uusi. thumbup9
-
Ilmeisesti ei pysähtynyt autotallin seinään vaan jo ennen. Onnittelen!
Joskus on ihmetyttänyt, mistä tuo vesi suljetussa jarrujärjestelmässä pääsee hygroskooppiseen jarrunesteeseen. Kun olen kansalaisluottamuken lisäksi nauttinut LVI-insinöörioppia, niin tällainen on tullut mieleen: Vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä happi pääsee kumiletkujen (jos sellaisia on) läpi kiertoveteen ja aiheuttaa/ylläpitää systeemin korroosiota. Ei sen mitenkään tuulemalla letkun läpi mene, vaan molekyyli kerrallaan hiipimällä. Näinköhän H2O menisi samalla tavalla ilmasta jarrunesteeseen? Kumiletku siellä teräspunosletkunkin alla on.
Vai onko jollakin oikeaa tietoa tästä asiasta?
-
Ilmeisesti ei pysähtynyt autotallin seinään vaan jo ennen. Onnittelen!
Joskus on ihmetyttänyt, mistä tuo vesi suljetussa jarrujärjestelmässä pääsee hygroskooppiseen jarrunesteeseen. Kun olen kansalaisluottamuken lisäksi nauttinut LVI-insinöörioppia, niin tällainen on tullut mieleen: Vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä happi pääsee kumiletkujen (jos sellaisia on) läpi kiertoveteen ja aiheuttaa/ylläpitää systeemin korroosiota. Ei sen mitenkään tuulemalla letkun läpi mene, vaan molekyyli kerrallaan hiipimällä. Näinköhän H2O menisi samalla tavalla ilmasta jarrunesteeseen? Kumiletku siellä teräspunosletkunkin alla on.
Vai onko jollakin oikeaa tietoa tästä asiasta?
Mää mistään mitään tiedä, mutta jos sulla on hermeettisessä tilassa aikaan saatua 100% etanolia eli just sitä, mitä tämänkin foorumin jäbät kittaa blandattuna harva se päivä, niin kun se tuodaan NTP:hen eli normaaliin ilmanalaan, niin se nappaa ilmasta vettä hyvinkin lyhyessä ajassa ja jos sitä pulloa vaan availlaan silloin tällöin, niin vahvuus on tuota pikaa 96%. (Olipas pitkä lause grin ) Eli; siinä vaiheessa, kun sitä jarrunestettä kaadetaan järjestelmään, sen täytyy ottaa vettä ilmasta? Ja onkos se jarrujärjestelmä nyt aivan vedenpitävä? oops2
-
Muistetaanpas, että jarrujärjestelmä on suljettu painepuolella vain jarrutettaessa. Jarrusylinterissä on pieni reikä, josta jarrunestettä siirretään säiliöstä jarruletkuun tarvittaessa.
Eli:
Jarrupalojen kuluessa pyöräsylinterin männät siirtyvät ulospäin, nestepinta säiliössä laskee vastaavan tilavuuden verran, koska nestettä siirtyy tuohon suljettuun järjestelmään säiliöstä. Tästä johtuen säiliön pinta laskee ja tuo syntyvä tyhjä tila täyttyy ilmalla. Eli säiliö ei ole yleensä hermeettisesti suljettu vaan hengittää. Siis säiliön osalta järjestelmä on avoin, suljettu se on vasta jarrusylinterin männältä pyöräsylinterin männille, eikä tuossakaan kokonaan, koska jarrusylinteriltä on tue edellämainittu reikä tuohon suljettuun osuuteen. Se sulkeutuu jarrua painettaessa, kun jarrusylinterin mäntä liikahtaa ja sulkee sylinterin seinässä olevan reijän. Tätä kautta ainakin kosteutta pääsee järjestelmään.
Sitä, pääseeko kosteus letkun läpi molekyylitasolla, en pysty kommentoimaan. Mutta jarruletkuvalmistajilta varmaan saisi tietoa kysymällä.
t. Repa
-
Jussita kyseli oikeaa tietoa, vastaan silti. Säiliön kautta ilmasta se neste kait eniten kosteutta imee. Säiliön korkki ei ole tiivis, siksi kilpamopoissakin näkee säiliön ympärillä "froteesukanvarsia" että nesteet ei pääse valumaan lipan tms. yhteydessä valtoimenaan. Nestesäiliössä olevan "haitarikumin" yksi tarkoitus lienee pitää jarrunesteen "ilmapinta-ala" mahdollisimman pienenä. Kumiletkujen läpikin sitä kosteutta siirtyy, ainakin teräspunosletkujen valmistajan mukaan. Mutta kun kotiloissakin on jarruputkistosta pitkät pätkät kovaa putkea ja silti niissäkin nesteet vettyvät, niin kallistun tuohon Repan näkemykseen.
Teräspunosletkuissakin lienee sisällä teflonrööri tms. joka pitää nesteet sisällä. Muutoin teräspunosletkujen paras ominaisuus on kumisia vähäisempi jousto, joten jarrutuntuma säilyy paremmin.
Jarrunesteen kosteutta / vettä sitova ominaisuus on ihan tarkoituksella "laitettu" jarrunesteeseen.
Suorituskyky friikeille vinkiksi että jarruletkuja saa myös titaanisena, painonsäästö on merkittävä! Näkyy varmasti suorituskyvyssä :mrgreen:.
Edit: Jarruletkuvalmistajaan viittaus siksi, että kaivoin aamulla japanialaiseen vaihtamani jarruletkuvalmistajan paprut esille ja niissä mainitaan kumiletkujen laskevan kosteutta lävitse.